perjantai 23. helmikuuta 2018

Kokeilussa Philips SceneSwitch LED-lamput




Kokeilen Buzzadorin ja Philipsin kampanjassa Philips SceneSwitch LED- lamppuja, joilla voit säätää valaistusta ilman varsinaista himmennintä. Olen näistä tosi innoissani, koska valaistus on mielestäni tärkeä osa sisustusta ja olen kova säätäämään erilaisten lamppujen kanssa :)



Kokeilin kynttilälamppua ja tavallista lamppua. Valoasetuksia on kolme ja kirkkauden lisäksi muuttuu hieman myös valon sävy. Säätäminen tapahtuu napsauttamalla lamppu päälle ja pois. Alla on kuvat keittiöstämme eri säädöillä.






Kynttilälamppu on käytössä valaisimessa, joka toimii meillä myös yövalona ja kaikista himmein säätö onkin tähän käyttöön juuri sopiva. 




Näitä kuvia ottaessani huomasin kyllä kännykän kameran rajoitukset - valon sävy ei oikein toistu kuvassa samanlaisena kuin luonnossa. Toivottavasti saitte näistä kuitenkin jonkinlaisen käsityksen! Ihastuin näihin lamppuihin ja niitä hankitaan ehdottomasti meille jatkossakin.


Loppuun vielä pakollinen Luna- juttu: ette arvaa kuinka keskeinen osa sillä omasta mielestään on tämän blogin kirjoittamisessa :) AINA, kun istun koneen ääreen se ilmestyy paikalle. Vaikka olisin kirjoituspöydän ääressä, se väkisin änkeää syliin ja sitten me hankalasti yhdessä kirjoitellaan. 


Ihanaa viikonloppua kaikille! Meillä alkaa talviloma 💙


keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Hyvää Ystävänpäivää!


Halusin käydä pikaisesti toivottamassa hyvää ystävänpäivää kaikille ihanille blogiystäville! Teidän kommentit ja toisten kivojen blogien lukeminen piristävät aina päivääni💜


Kaunismäessä ollaan (taas) flunssan kourissa ja Luna on ottanut asiakseen hoitaa meitä potilaita vierihoidolla ja hellyydellä. Se jaksaa istua tuntikaupalla pienen potilaan vieressä katsomassa Paavo Pesusientä ja lämmittää jalkojani kun istun sohvalla. Todellinen ystävä siis :)



  Ystävä on sellainen ihminen, 
joka tietää sinusta paljon 
ja kuitenkin pitää sinusta - ja josta 
       sinä pidät, vaikka hän tietääkin sinusta niin paljon. 

Matti J. Kuronen

perjantai 9. helmikuuta 2018

Gluteenittomat sydäntäytekeksit Ystävänpäiväksi


Tyttäreni kanssa kokeilimme tehdä gluteenittoman version sydänkekseistä, joiden nimi alkuperäisessä ohjeessa on Piispattaren leivokset. Tuli niin hyviä, että haluan jakaa tämän reseptin!


Ystävänpäivän sydänkeksit

250g voita
1dl sokeria
1 kanamunan keltuainen
5,5dl gluteenittomia jauhoja

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri. Vatkaa keltuainen joukkoon. Lisää jauhot vähitellen siivilän läpi. Nypi taikina sormin. Tee taikinasta pallo ja laita kelmuun käärittynä puoleksi tunniksi jääkaappiin. Kauli taikina hitaasti gluteenittomilla jauhoilla jauhotetulla kaulimella n. 0,5cm paksuiseksi. Ota sydänmuotilla keksejä ja paista 200c uunissa n. 10 min. Keksit ovat valmiita kun ne ovat vaaleita, mutta ihan vähän saaneet väriä reunoilta. Valmista täyte:

60g voita
1dl tomusokeria
1/2tl vanilliinisokeria
1/2rkl kaakaojauhetta
1/2rkl keitettyä kahvia

Sekoita kuivat aineet pehmeään voihin, lisää lopuksi kahvi. Levitä täytettä keksille ja paina toinen kanneksi, alapuolet vastakkain. Kuorruta leivokset sokerikuorrutuksella: 2dl tomusokeria ja 1,5- 2tl vettä. Koristele. Anna keksien jähmettyä ja laita kannelliseen rasiaan. Säilytä keksejä jääkaapissa. Ovat heti leipomisen jälkeen hyvin murenevaisia, mutta oltuaan jonkun aikaa jääkaapissa pehmenevät mukavasti.


Meillä on ollut kauniita talvipäiviä ja töissäkin olemme eskarilaisten kanssa päässeet luistelemaan, hiihtämään ja lumikenkäilemään. Ihan parasta!



Luna rakastaa lunta ja myös lumitöitä :) Se nimittäin pyydystää lunta lumiharjasta ja kolasta. Niinpä itsellenikin lumitöiden tekemiseen on tullut vähän hauskuutta <3

Toivotan Sinulle oikein hyvää viikonloppua Ystävänpäivän tunnelmissa jo etukäteen :) 

tiistai 30. tammikuuta 2018

Kaunismäen talvikuvia



Meillä Kaunismäessä alkutalvi on sujunut kovin vaihtelevassa kelissä, mutta sentään on pysynyt valkoinen lumipeite maassa. Hiihtolatuja emme ole saaneet, sänki pistää pelloilla lumen läpi. Talviurheilun makuun olemme kuitenkin päässeet keskimmäisen lapsen uuden mäkihyppyharrastuksen myötä. Äitinä hirvittää katsella kun oma lapsi liitelee hyppyristä alas, mutta täytyy sanoa, että hyvin se vetää ;)


Meikäläisen kotikuntosali löytyy puuvajan ja talon väliltä! Asensin kännykkään Fortumin sovelluksen, jolla voi seurata sähkölaskun kertymistä lähes reaaliajassa ja päiväkohtaisesti ja täytyy sanoa, että se kyllä motivoi lämmittämään tulisijoja! Ja tietenkin bonuksena on elävän tulen luoma kodikas tunnelma.



Olen vielä antanut ulkovalojen ja lyhtyjen olla paikoillaan valaisemassa pimeitä iltoja ja aamuja. Sähkölaskusta huolimatta ;)



Toinen liikuttajani puun kantamisen lisäksi on Luna- koira, joka ulkoiluttaa minua joka päivä. Lenkillä ilahduttaa vuodenkierron ja sään vaihteluiden tuoma jatkuvasti muuttuva maisema - siihen en taida kyllästyä koskaan.



Teimme töissä eskarilaisten kanssa vesivärityön talventörröttäjistä ja otimme sitä varten niistä valokuvia. Sen seurauksena minäkin heräsin huomaamaan miten paljon erilaisia kauniita talventörröttäjiä pihassa ja lenkkipolun varrella on.


Näiden talvikuvien myötä toivotan Sinulle oikein mukavia pakkaspäiviä. Tai jos asut loskaisilla seuduilla niin toivotan kynttilänvaloa iltoihin💙





keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Uusi vuosi ja vihdoin aurinkoa!


Oikein hyvää uutta vuotta kaikille ihanille lukijoilleni! Blogi on viettänyt vuodenvaihteen hiljaiseloa Kaunismäen joulukiireiden takia, mutta on kiva huomata, miten vanhoillekin jutuille kertyy lukukertoja. Jonkinlainen talviväsymyskin on vaivannut, toivotaan, että nyt alkaa pirteämmät ajat kun valoa kohti mennään. 



Yllä olevassa kuvassa näkyy tämän talven uusi valohankinta, valoporo. Lapset yllyttivät koko syksyn ostamaan isoa valoporoa, joka aina tervehti meitä Tokmannin eteisessä, mutta pidin sitä aivan liian isona ja kalliina. Onneksi löysin tämän pienen (ja edullisen) valoporon. Täällä maaseudun pimeydessä valot todella pääsevät oikeuksiinsa! Valoporokin loistaa kauas tielle asti. 



Lunan ensimmäinen joulu sujui hyvin. Kuusi oli hänen mielestä kiva vesikuppi, jonka keskellä nyt vain sattui kasvamaan kuusi ja lahjapapereiden repiminen oli hauskaa.Uuden vuoden ilotulitukset huolestuttivat etukäteen, koska Luna on aika arka ja vietimme aattoa kaupungissa. Aaton "pommitus" sujui kuitenkin rauhallisissa merkeissä sisällä, verhot kiinni ja telkkari auki.


.


Tässä Luna poseeraa joulukorttikuvassamme, paita vähän ahdisti ja tonttulakki sai retuutusta, mutta namipussin avustuksella kuva saatiin kun saatiinkin otettua! Kun laitoin Lunalle joulupaidan ensimmäistä kertaa hän seisoi n. 10 min paikalleen jähmettyneenä, mutta huomasi sitten, että paita ei estä liikkumista!





Muutama ihanan valoisa talvipäivä on jo ollut ja ulkoilemaanhan silloin täytyy päästä. Aurinko tuntuu ihan kamalan kirkaalta, mutta kyllä valo antaa energiaa ja toivoa siitä, että kevättalvi toisi mukanaan kauniimpia säitä ja kirkkaampia päiviä




Minä ja Luna toivotamme hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille ja karvakamuille! Kuulisin mielelläni mitä konsteja teillä on väsymyksen torjuntaan ja miten teillä on vuosi lähtenyt käyntiin?

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Sataa sataa ropisee



Kyllä on jaksanut sataa viime viikkoina! Kaunismäessä asuminen on ollut aika haastavaa, tie on ollut poikki ja lapsia on pitänyt hakea ja töihin ajaa milloin mitäkin kiertoreittiä. Seitsemäntoista vuotta olen uhonnut että seuraava autoni on nelivetomaasturi ja tämä syksy kyllä saa minut entistä vakuuttuneemmaksi asiasta.


Meille tämä sade aiheuttaa vain hankaluuksia arkeen, mutta viljelijöille tämä kylmä kesä ja sateinen syksy aiheuttaa monelle sadon osittaista tai kokonaista menettämistä. Sillä lailla on maalla asuminen minuun vaikuttanut, että arvostan kotimaista ruuantuontantoa ja kaupan hyllyllä etsin aina kun mahdollista käsiini sen kotimaisen tuotteen.


Joskus kun katselen näitä kauniita maisemia, mietin miltä Suomi näyttäisi jos meillä ei olisi omaa maataloutta. Vastaus on helppo
 löytää- metsältä! Ei olisi avaria peltomaisemia, ei laitumia, eikä paalirivistöjä. 


Illat pimenevät yhä aikaisemmin ja aamut ovat pimeämpiä, joten esiin on kaivettu heijastimet ja kohta tarvitaan iltalenkillä jo otsalamppua. Nuorison vaatteista heijastimet tuppaavat "tippumaan", joten heidän takkeihinsa kiinnitän tarraheijastinta henkivakuutukseksi.


Luna- pennulle pimeys on uusi elementti ja aiheuttaa kummastusta ja murinaa. Olemme myös aloittaneet koirakoulun, siitä lisää myöhemmin. Mites teillä syksy ja sateet ovat vaikuttaneet elämään? Meillä ainakin haravoinnit ja muut syystyöt ovat ihan jälkijunassa!





torstai 5. lokakuuta 2017

Tyhjästä skumppapullosta ihana valaisin!


Miten tyhjä skumppapullo muuttui kauniiksi valaisimeksi?




Olimme pari viikkoa sitten Helsingissä synttärijuhlissa ja koska samalla sattui olemaan ensimmäinen vuosipäivämme, päätimme tehdä reissusta miniloman ja yövyimme ihanassa Hotel Indigossa Bulevardilla.


Näköalat yli Helsingin kattojen olivat huippuhienot, huone avara ja mukava ja aamiainen herkullinen, joten voin lämpimästi suositella tätä viihtyisää hotellia. Ja tämä EI ole kaupallinen yhteistyö, vaan ihan oma mielipiteeni 😀



Pitihän juhlapäivää juhlistaa skumpalla ja muistelin, että Stockan Alkossa on kuohuvaa kylmäkaapissa. Ihan täysin viehättävän pullon takia valikoitui tämä Freixenetin Prosecco, mutta oli muuten tosi hyvää!


Kaunis pullo lähti tyhjänä mukaan, koska ajatus valopullosta iti jo päässä. Valosarja on Airamin miniledi, jossa on sähköjohto. En halunnut pattereilla toimivaa, kun ne mielestäni himmenevät tosi nopeasti ja pattereita saa olla koko ajan vaihtamassa. Valot säkenöivätkin pullossa ihanasti!


Pari päivää katselin valopulloani tyytyväisenä, kunnes muistin kirppikseltä ostamani valkoisen lampunvarjostimen. Siihen vielä yhdistin pullolamppusarjan ja tadaa- lamppu oli valmis! No, tottapuhuen, varjostin istui huonosti lampunkantaan ja kanta ei mahtunut ilman muokkausta pulloon, mutta sinnikkyydellä sain kaikki osat lopulta yhteen.



Nyt vielä mietin mihin kodissani sijoitan tämän uuden lampun, mutta se on aivan varmaa, että syksyn pimetessä se tulee olemaan ahkerassa käytössä!


Tässä vielä hauska yksityiskohta hotellihuoneemme sisustuksesta, Minna Parikan kenka. Hotel Indigo on design teemalla sisustettu, joten suomalaista muotoilua näkyi kaikissa tiloissa. 

Miniloma tulikin sopivaan saumaan, koska ihan kohta taitaa alkaa syksyn haravoinnit ja muut puutarhatyöt, joten tulevat viikonloput vietetään ihan toisenlaisissa tunnelmissa. Aurinkoa syyspäiviisi toivottelee Virpi ja vahtikoiraksi kovasti opetteleva Luna!